UKK Usein kysyttyjä kysymyksiä

Tällä sivulla on kysymyksiä ja vastauksia liittyen Karjala-tietokantaan.

Jos hakemaasi kysymykseen ei löydy vastausta, voit ottaa yhteyttä palautelomakkeella.

Karjala-tietokannan lähdeaineistona on se luovutetun Karjalan kirkonkirja-aineisto, jota säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Aineisto sisältää ne seurakunnat, mitkä lakkautettiin 31.12.1949. Osittain luovutettujen alueiden kirkonkirjat kuuluvat nykyisen Suomen alueella toimivien seurakuntien aineistoihin, joita ei siis ole tarkoitus tallentaa ainakaan lähitulevaisuudessa Karjala-tietokantaan.

Karjala-tietokantaan tallennettuja tietoja löytyy kuuden eri sovelluksen kautta (tilanne 1.8.2016):

  1. Katihan Windows-versio Mikkelin maakunta-arkistossa, haettavissa kaikki 31.12.2014 mennessä tallennetut tiedot, 1680-1950)
  2. http://www.karjalatk.fi/katiha/index.php Katihan 1. verkkoversio, jossa 31.12.2014 mennessä tallennetut tiedot, haettavissa tiedot vuoteen 1914 asti
  3. http://www.karjalatk.fi/katiha2/haku.php Katihan 2. verkkoversio, jossa 31.12.2014 mennessä tallennetut tiedot, haettavissa tiedot vuoteen 1914 asti
  4. http://www.karjalatk.fi/tilastot/synt.php Katihan tilastoversio, jonka avulla voidaan laskea väkilukutietoja 1680-luvulta aina vuoteen 1950 asti, tehty vuonna 2011, joten sen hetkisen tallennustilanteen mukainen tietokanta taustalla
  5. https://katiha.mamk.fi MAMK:n Katiha, jossa on kaikki tähän mennessä tallennettu aineisto kuitenkin siten, että julkisesti nähtäville annetaan vain 100 vuotta ja sitä vanhemmat tiedot tietosuojasäädöksiä noudattaen). Tämä Katiha-versio on kaikkein nopein.
  6. https://katiha.mamk.fi/statistics.jsp MAMK:n Katihan tilastosovellus

Katihassa on mukana myös rippi- ja lastenkirjatiedot, HisKissä ei.

Karjala-tietokantaan on tallennettu yli 800.000 merkintää lastenkirjoista. Katihan avulla perhekokonaisuuksien selvittely on sujuvampaa kuin etsiä saman perheen lapsia HisKistä syntyneiden luetteloiden kautta. Esim. lastenkirjoista tallennetuista tiedoista selviää perheen lapset yhdellä haulla, sillä koko perheen samalla sivulla olevat tiedot (tietyn kymmenvuotisjakson ajalta) on Katihassa linkitetty yhteen. Lisäksi Katihassa voidaan siirtyä myös edelliselle tai seuraavalle sivulle eli selata virtuaalisesti kirkonkirjaa.

Rippikirjatietojen merkittävyyttä Karjala-tietokannan sisällöstä ilmentää se, että tallennetuista noin 10 miljoonasta henkilömerkinnästä yli puolet (noin 5.400.000 merkintää) ovat peräisin rippikirjoista.

Luovutetun Karjalan osalta Katihan tietokanta-aineisto on siis huomattavasti laajempi kuin HisKi-aineisto. Katihan aineisto on laajempi myös ajallisesti. Esim. Antrean osalta HisKin tiedot päättyvät vuoteen 1906, kun taas julkisessa Katihassa on tiedot vuoteen 1914 saakka.

Vaihtoehtoiset syyt:
  • Henkilö on syntynyt tai muuttanut luovutetulle alle 100 vuotta sitten. Hänen tietonsa ovat siten esim. vasta 1920-luvun jälkeisissä kirkonkirjoissa, jotka eivät ole vielä julkisia. Henkilön tiedot ovat tietokannassa, mutta ne eivät näy Katihan julkisessa versiossa.
  • Henkilön tietoja ei ole vielä tallennettu tietokantaan, sillä Karjala-tietokannan tallennustyö on kesken.
  • Osa luovutetun alueen kirkonkirjoista on kadonnut tai tuhoutunut, joten henkilön tietoja ei ole voitu tallentaa tietokantaan.

Karjala-tietokannan Katiha-sovelluksesta on käytettävissä kolme eri verkkoversiota, sillä niiden eri ominaisuuksia ei ole vielä saatu yhdistettyä. Jatkossa olisi tarkoitus, että netin kautta olisi saatavilla vain yksi Katiha-versio, joka sisältäisi aikaisempien versioiden kaikki käytetyimmät ja suosituimmat ominaisuudet sekä lisäksi uusiakin hyödyllisiä ominaisuuksia.

Yksi Katiha1:n hyödyllisistä ominaisuuksista on se, että siihen sisältyy tiedot, miltä ajalta eri rippi- tai lastenkirjamerkinnät ovat. Esimerkiksi kaikki Katiha-versiot löytävät kyllä Johanneksen rippikirjasta numero 22 tallennetut henkilöt, mutta vain Katiha1 ilmoittaa, että kyseessä on rippikirja vuosilta 1890-1899. Monille sukututkijoille tämä nopeasti saatavilla oleva tieto on tärkeä, vaikka arkistolaitoksen Vakka-arkistotietokannasta rippi- ja lastenkirjanumeroita vastaavat vuosirajat ovat siis netin kautta hyvinkin haettavissa. Lisäksi Katiha1:ssä kirkonkirjatietoja voi selata joustavasti sivuttain eteen tai taaksepäin, mikä ominaisuus sisältyy myös Katiha2:een.

Katiha2 on hidas, jos tietojen haku kohdistuu isoon seurakuntaan tai useisiin seurakuntiin tai useisiin kirkonkirjoihin. Hitaus voi johtua siitä, että fyysisesti Katiha2:n (sekä myös Katiha1:n) tietokanta muodostuu 70 x 28 taulusta (sis. 50 luterilaista ja 20 ortodoksista seurakuntaa, jossa kussakin on 28 erillistä tietokantataulua) eli 1960 tietokantataulusta sekä lisäksi 70 aputaulusta eli yhteensä 2030 taulusta

. Alun perin tietokannan tietojen hajauttamiseen tällä tavoin seurakunnittain ja kirkonkirjoittain päädyttiin sen tähden, että mikrotietokoneiden kapasiteetit eivät riittäneet 1990-luvulla (eikä dBase-tiedonhallintaohjelmankaan resurssit) pyörittämään suuria tietomassoja. Tietokanta monitauluisine tietorakenteineen siirrettiin sitten vuonna 2008 sellaisenaan nettiympäristöön MySQL-tietokannaksi.

Katiha2-nettiversio muistuttaa eniten Katihan Windows-versiota. Esim. arkiston asiakkaiden on helppo jatkaa sukututkimustaan kotona Katiha2:n avulla, sillä käyttöliittymä on lähes samannäköinen kuin tutkijasalin koneilla olevan Katiha-ohjelmankin (+ sisältää Katiha1:n hakuehdossakin olevan kirkonkirjasivun). Lisäksi hakutulosten listauksen rajaa on nostettu 5000 tietueeseen, mikä on parempi ominaisuus verrattuna Windows-version ja Katiha1:n listaamaan 1000 tulostietueeseen.

Katiha2:n etuna on myös se, että hakutuloksia pystyy järjestämään asuinpaikan, ammatin, nimitietojen, syntymäpäivän tai kuolinpäivän mukaan. Ohjelma sisältää paremmat linkit perheenjäsenten välillä kuin Katiha1-nettiversio (esim. rippikirjassa olevaan puolisoon pääsee kätevästi Katiha2:ssa, muttei Katiha1:ssä).

Karjala-tietokannan tietoaineisto siirrettiin vuonna 2014 Mikkelin ammattikorkeakoulun palvelimelle ja samalla tietokannan tietorakenne uusittiin. Karjala-tietokannan eri seurakuntien taulut yhdistettiin siten, että kaikkien seurakuntien syntyneiden luetteloiden tiedot (3 taulua), vihittyjen luetteloiden tiedot (3 taulua), kuolleiden luetteloiden tiedot (3 taulua), muuttaneiden luetteloiden tiedot (2 taulua), rippikirjatiedot (10 taulua) ja lastenkirjatiedot (7 taulua) yhdistettiin yhteen kirkonkirjatyypeittäin ja tieto seurakunnasta sisällytettiin päätauluun.

Näin Katiha.mamk:n tietokannassa on vain 28 erillistä tietokantataulua ja lisäksi kaksi aputaulua eli yhteensä 30 taulua. Tämän modifioinnin myötä tietokannan taulujen lukumäärä laski 2030:stä 30:een. Katiha.mamk –version nopeuteen vaikuttavat ainakin tietorakenteen uusiminen, käyttöliittymän toimintojen optimointi (sis. tietojen indeksoinnin) ja erinomainen palvelinympäristö tietoliikenneyhteyksineen.